Pieniä tehtäviä

Meillä on tapana pitää työlistaa, ts. pikkujuttuja, jotka tahtovat unohtua. Vastapäätä meitä on hiljattain avattu pesula, ja Henkan pikkutakki, joka uskollisesti on pakattu  matkoille mukaan vuosia siltä varalta, että tarvitaan, vietiin pesuun. Emme muistaneetkaan enää, minkä värinen se on. Käsittely maksoi 7,50. Sitikasta oli sammunut etulyhty, ja lähellä meitä on Citroen-huolto, johon olemme aiemminkin turvautuneet. Ajoimme reippaasti ateljeehen kylttien ohjaamana. Erittäin ystävällinen ja nopea palvelu, lamppujen vaihdon (yhteensä 4 kpl, joka kummastutti, että molemmissa etuvaloissa oli kaksi lamppua ja kun  yksi sammuu niin toinenkaan ei pelaa))  lisäksi huoltohenkilö tarkisti öljyt ja vedet. Lasku muutaman sentin yli 100 €. Ehdimme vielä hyvin Antibesiin seuran tilaisuuteen Onnellisuus-luennolle.  Ehdittiin mainiosti, siis vaikka totuttuun tapaan eksyimme matkalla. Seurojen talollehan toki  osaamme siis jo ajaa, mutta jos kuitenkin eksymme matkalla, navigaattorista on apua.  Työlistalla on myös puhelimen navigaattorin käytön opettelu, se sujuu jo, mutta on joka kerta vielä jotenkin ennalta arvaamatonta ja ihmeellistä. En tiedä olenko nyt onnellisempi, mutta aamuisin kuulemma pitäisi ajatella ainakin kaksi asiaa, jotka tekevät iloiseksi ja onnelliseksi. Ei mulla ole vaikeaa niitä löytää!!
Seuran tilaisuudesta palatessa päätimme käydä kahvilla ja ostamassa leipää. Matkalla on useita leipäkauppoja, mutta sulkemisaika oli ilmeisesti jo käsillä koska ajoimme tietä jolla oli paljon huonekalu ja muita kauppoja emme varsinaisesti kaupungissa. Pysähdyimme yhteen, pyysimme kahvit ja patongin. Kahvit luvattiin, mutta patongit oli loppu ja näkyvillä olevat pari leipää oli "reserve". Kahvitilaus kuitenkin hellytti madamen ja hän möi kun möikin meille toisen leivistä. Vuolaasti kiitellen jatkoimme matkaa kohti Nizzaa illan pimetessä, joten hyvä, kun kaikki lamput paloivat.

Torstain golfista EI ole vaikea löytää positiivista sanottavaa, peliseura kun oli loistavaa ja ravintolan buffet samoin. Kipa kävi muuten maksamassa sen ottamansa jälkiruuan, tarjoilija oli hyvin ystävällinen ja veloitti vain 4 €, "koska minä kyllä näin, että te otitte vain yhden pienen annoksen". Pelistä itsestään voi  sanoa, että ensi kerralla toivottavasti paremmin. Henkka teki vain 16 Bp ja Kipa 14. Kenttä ei kuitenkaan kuulu suosikkeihimme. Eli ei enään, Provencaliin.

Lauantailounas rantaravintolassa. Ihmettelen Kipan No comment. Ruoka oli hyvää ja aurinko paistoi täydeltä terältä ja pikeepaidassakin oli lämmin. Kotiin palattiin myös kävellen vasten valtavia ihmislaumija, sillä Bataille des Fleures ( kukkakarnevaali, eli suomennettuna kukkien taistelu) oli alkamassa. Busseja eripuolilta Euroopaa oli parkissa Promedanilla, rannan puolella, jossa ei yleensä saa parkkeerata ohi Magnan eli meidän risteyksen, varmaan pari sataa.
Iltapäivätorkkujen jälkeen kävin Casinossa ostamassa täytetyt paprikat ainekset ja oli niin lämmin 18,30, että pikeepaita olisi riittänyt 14C. Kevät on todellä alkanut Nizzassa. Parvekkeella oli auringossa päivällä 28C. Alla Henkka odottamassa mainiota kalalounastaan.