Vieraat tulivat ajallaan ja oli tietysti oikein mukavaa. Talon uima-altaalle ja pingispöydälle oli käyttöä ja matka kaupungille taittui vierailta mukavasti portaita alas, 518 porrasta, ja sama myös ylöspäin! Ensimmäisenä iltana suuntasimme heti tuloillalliselle, Koudou on vaihtanut omistajaa ja tyyliäkin, mutta vietimme mukavan illan. Koronapassit tarkastettiin, meillä kaikilla oli se tulostettuna paperille ja tarkastus sujui nopeasti ja ongelmitta. Seuraava päivä oli kaupunkipäivä, hiukan ostoksia ja kevyt lounas Mi Casassa. Osa porukasta tutustui kaupungin pikaruokatarjontaan, kanaa KFC. Kotona grillattiin, Henkka oli käynyt meidän lihakaupassa, ostanut makkaroita ja kunnon pihvit ja grillimestari onnistui täydellisesti.
Seuraava päivä oli Mentonin ja Monacon retkipäivä, Monacosta vieraat tulivat junalla takaisin Nizzaan. Juna oli täynnä, mutta muuten kaikki sujui hyvin. Mentonissa ei koronapasseja tarkastettu, mutta seurue söi ulkona, ehkäpä siksi. Lauantaina Nizzan rantaravintolassa kyllä kaikkien passit skannattiin.
Loman päätapahtuma oli tietysti jalkapallo-ottelu Nizza-Lyon, jonka Nizza muuten voitti, viime hetkillä, kun oli jo luovuttu toivosta. Vieraat olivat ostaneet liput netistä ennakkoon ja ne oli saatu puhelimeen sekä myös sähköpostina. Matka stadionille sujuu mukavasti ratikalla nykyään, stadionilla tarkastettiin koronapassit kaikilta ja sitten vasta oli lippujen tarkastus. Lippujen tarkastuskin puhelimesta oli sujunut hyvin, tosin oli jäänyt mielikuva, että tarkastuksessa oli luotettu enemmän manuaaliseen tapaan kuin automaatioon. Olimme lukeneet jostain, että stadionilla pitää olla maskit, mutta ilmeisesti ei ollut, koska niitä ei juuri näkynyt.
Vieraiden lähdettyä vietimme muutaman päivän hiljaiseloa, mutta sitten ryhdistäydyimme ja suuntasimme golfaamaan Le Provencaliin. Vähemmän harjoitteleva teki kierroksella 3 paria ja päivä oli oikein mukava muutenkin. Edelle sattui 10-jalkainen seurue, 3 pelaajaa ja yksi koira. Pelasivat hitaasti. Toki suositellussa ajassa 2 t 10 minuuttia (9 r), ehkä hiukan yli, mutta koska heitä oli vain kolme, näyttivät olevan ihan hyviä pelaajia ja edessä ei ollut ketään, odotimme hiukan ripeämpää toimintaa. Aika näytti kuluvan seurusteluun ja vieläpä greenillä ja greenin vieressä seurusteluun, kun väylä oli saatu pelattua. Muistelimme aiempia kokemuksiamme, kun kierros on kestänyt lähemmäs kolme tuntia, eihän se sinänsä mitään, mutta kerran melkein myöhästyimme lounaalta, vaikka jätimme viimeisen väylän väliin. Ehkäpä suuntaamme välillä muualle.
