No niin

Maanantai aamuna se sitten oli taas rikki, nimittäin hissi ja tuli kuntoon vasta torstaina iltapäivällä, joten ei paljon ulkona juoksenneltu. Joulu meni täytettyä helmikanaa ja ankan maksaa syödessä ja sampanjaa juodessa. Le Gardien toi meille muovilätkän, jolla pääsemme A-rapun hissillä autohalliin ja takaisin 1-kerrokseen, josta pihan kautta kiertäen pääsemme omaan rappuumme, eikä tarvitse kiivetä kuin neljä kerrosväliä. Auttaa huomattavasti. Torstaina aamulla lähdimme A-portaan kautta autohalliin ja golfkentälle. Todella surkea kierros ja kenttä oli aivan täynnä. Yhdeksään reikään meni normaalin tunti ja viisikymmentä minuuttia sijasta kaksi ja puoli ja edessä ja takana englantilaisia, joista varsinkin edellä menevät kolme miestä paiskoivat pallonsa metsiin ja niitä sitten haettiin joukolla. Porukan naisjäsen löi pitkiä ja suoria väylälle.
Perjantaina olikin sitten taas petanki päivä. Kaksi kahden hengen joukkuetta ja kaksi kolmen hengen joukkuetta. Me voitimme Kipan kanssa 13 päättyvän kisan kovalla kirillä. Kuudella pallolla 5 pistettä, jolla päästiin tasoihin 11/11 ja sitten pari kisaa ja voitto kotiin. Vastaavasti hävittiin 7 päättyvä kisa ja sitten tykki olikin jo paukahtanut klo 12 merkiksi, eli olusille.
Illalla vielä päätimme mennä katselemaan Nizzan jouluvaloja ja kävimme myös maailmanpyörässä katselemassa valoja korkeuksista. Komeita olivat. Sitten piipahdimme Kirrille vakipaikkaamme kävelykadulla. Maksaessamme huomasin saaneeni Monacon kaksieurosen, jonka visusti pistin sivuun. Eipä vielä ole yhtään monacolaista kokoelmassa. Sitten pizzalle, joka on varma kävelykadulla. Mullit ja kanat on todettu kokemuksella huonoiksi, joten tyydymme pizzaan. Voihan siellä olla muutakin syötävää, mutta niitä varten on toisia ravintoloita eikä niin turistipaikkoja. Bussilla sitten kotiin ja nukkumaan.