keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Saksalaista laatua ja paikalliselämää

Facebook päivitys inspiroi meitä tällä kertaa. Joku oli löytänyt kuvan "Volkswagen engineer finds a new job", vaakavalmistajana, jonka vaa'at näyttävät sopivan vähän. Me törmäsimme kesällä saksalaiseen laatuun myydessämme asuntomme. Tuttavapariskunta, joka sen osti, soitti kaksi viikkoa myöhemmin, ja sanoi, että ihan hyvä muuten, mutta uunissa ei paistu mikään. Hämmästelimme kovasti tätä, olimme juuri ennen poismuuttoa tehneet uuniruokia ja uuni oli toiminut niinkuin pitää.  Mutta joskushan ne hajoaa, hassu yhteensattuma. Uuni ei ollut erityisen vanha, 9 vuotta, ja käyttökertoja aika vähän. Tuttavamies irroitti uunin ja vei korjaajalle, joka totesi huonosti kiinnitettyjä johtoja ym. kummallisuutta, laittoi johdot kiinni ja taas toimii.  Mökillä meillä muuten on pienoisliesi, jossa uuni, se on ainakin 30 vuotta vanha, joten hiukan pidempää käyttöikää kyllä odottaisi nykylaitteilta.

Varsinainen tarinamme koskee perinteistä saksalaista lentoyhtiötä. Meillä on kauan sitten ostetut liput ja yllättäin saimme viesti, että lentomme on muutettu aikaiseksi aamulennoksi.  Viestissä oli joku puhelinnumero, mutta kuten monet viestit yleensäkin, viesti vahingossa katosi bittiavaruuteen. Netistä näimme sitten, että näin todellakin on tehty ja me ihmettelemään, mitäs nyt tehdään, aikainen aamu ei oikein sovi. Haluamme nukkua yömme hyvin ja mennä hyvissä ajoin lentokentälle, mieluusti kaupunkibussilla, joka maksaa 1 euro/nuppi sarjalipulla.   Jostain löytyi palvelunumero, johon soitimme. Herrahenkilö oli kyllä avulias, puhelu kesti noin puoli tuntia ja päättyi siihen, kun hän ilmoitti meille lisämaksun muutoksesta. No, ei nyt mennyt ihan putkeen, joku kommunikointikatkoshan siinä syntyy, kun vieraalla kielellä pitää asiaa selvittää. . Emme jatkaneet puhelinlaskun kasvattamista. Netistä ei löytynyt mitään mahdollisuutta asian hoitamiseen. Tänään sitten päätimme mennä lentokentälle henkilökohtaisesti. Yllättäen tällainen mahdollisuus vielä on, eli tiski löytyi ja sieltä rouvashenkilö, joka vaihtoi meille sopivamman lennon ja asia on sillä hoidettu.

Paluumatkalla sitten törmäsime paikallisiin tapoihin. Bussimme tuuttasi ja pysähtyi, mieshenkilö tuli sisään, vaihtoi poskipusut kuskin kanssa ja ilmeisesti  kuulumiset edellisen tapaamisen jälkeen, hyppäsi ulos ja me jatkettiin matkaa. Toinen havainto koskee puutteita esteettömän ympäristön rakentamisessa. Lentokentältä on lyhyt kävelymatka busseille, mutta hyvin kummalliset kiviportaat on noustava päästäkseen pysäkille. Kepin kanssa kulkevaa rouvaa kanssakulkijat avustivat ja sitten bussissa tietysti joku istui vanhuspaikalla. Kuljettaja huutamaan kurkku suorana, että madame tarvitsee paikan, mutta eihän kännykkää räpläävä nuorimies kuulokkeiltaan mitään kuullut eikä paikkaa herunut, vaikka takana istuva vanhempi naishenkilö vielä päähän hakkaamalla kuskin sanoja korosti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti