Sattuu ja tapahtuu

Aurinko paistaa ja parvekkeella on auringossa 27 C. Kipa lähti ystävättärensä kanssa golfaamaan Provenceilin kentälle. Minä päätin käydä kaupassa. Vaihdoin golfhousut kaupunkihousuihin, tein kauppalapun ja otin vetokassin mukaani. Ulko-oven suljettuani kaivoin taskusta avainta sulkeakseni oven. Tasku oli tyhjää täynnä. Niin oli toinenkin. Päässä rupesi raksuttamaan, mitäs nyt. Kello on vaille 11 ja Kipa palaa klo 15.00. Ulos voisi mennä, mutta sisään ei enää pääsisi eikä kännykkä ollut mukana kuten eivät rahat eivätkä muutkaan tarpeelliset. Ihmettelin rauhallisuuttani, mahtoi johtua sokista tai sitten sydän oli pysähtynyt. Monta vaihtoehtoa kävi mielessä eikä mistään ollut hyötyä kun ei ollut puhelinta. Yksi kuitenkin otettiin käyttöön ja pirautin samassa kerroksessa olevan ranskalaisperheen ovikelloa. He olivat asuneet siinä koko sen ajan kuin mekin ja varmaan pidempäänkin. Ovi ei auennut mutta rouvan ääni kysyi mistä on kysymys. Kerroin jääneeni ilman avaimia oven ulkopuolelle ja pyysin häntä soittamaan miehelle, jolla oli yleisavain. Oli pitkään hiljaista ja sitten hän sanoi, että menkää sille ovelle jossa asutte. Olin jo kertonut,että olin se suomalainen samasta kerroksesta. Menin ovellemme, joka oli 10 metrin päässä heidän ovestaan jolloin rouva aukaisi ovensa ja sanoi nyt tunnistavansa minut. Sanoi sitten englanniksi soittavansa miehelle ja pisti oven kiinni. Kuulin oven läpi, että hän todella soittikin ja sitten avasi oven ja sanoi miehen tulevan ja että voinko odottaa . Tottahan toki kun asia järjestyisi. Kului aikaa ja hän jo kerran avasi oven ja kysyi eikö ole vieläkään tullut ja vastasin ei. Jonkin ajan kuluttua hissi sitten tuli ja ovi avattiin. Ei kuitenkaan avaimella vaan jonkinlaisella peltilätkällä aivan kuten poliisifilmeissä avataan Jenkeissä lukot luottokortilla. Rupesin ymmärtämään varmuuslukon tarkoituksen. No kauppaan päästiin ja nyt sitten kirjoittelen varoituksen sanoja. Kun housut vaihdetaan niin ensin vaihdetaan taskujen sisältö ja sitten vasta housut jalkaan, ettei sisältö jää pöydän päälle, kuten nyt kävi kun lähdin hakemaan uutta ulkoilutakkiani vaatekaapista.
Avaaminen maksoi muuten 25€ eli halvempi kuin Suomessa, josta on myös kokemusta. Jäin sen velkaa, koska hänellä ei ollut antaa viidesta kympistä takaisin. Olisiko pitänyt maksaa 50 ja sanoa että "pour prochain fois".