Torstaina sitten kävimme pelaamassa kolmen rotarin ja Juhanin kanssa Provencessa 2x9reikää. Heikki teki elämänsä toiseksi parhaan tuloksen 18 reiällä ja Antti takoi ainakin yhden birkun, joten joutui tarjoamaan oluet. Minä pelasin Heikin ja Kipan kanssa Biotista viisastuneena punaisilta, ettei tarvinnut maksaa kaljoja jos ei pääse ensimmäisellä edes punaisten yli. Nyt kun en lyönyt yhtään aloitusta taaksepäin, niin kaikki menivat punaisia pitemmälle.
Illalla olikin sitten vasemman jalan tulehtunut varvas todella kipeänä.
Aamulla, kun olisi pitänyt lähteä Petanqueta pelaamaan, sovimme, että Kipa menee pelaamaan ja minä etsiydyn tohtorille. Menimme molemmat kolmosen bussiin, mutta minä jäin pois Grosso Gumissa ja kävelin turisti-infoon neuvoa kysymään. Neuvoivat sairaalaan Saint- Roch, joka olisi kait itsekin pitänyt tietää, mutta nytpä sitten osataan ja toivottavasti ei koskaan tarvita tuota tietoa enää. Oli kuulemma kävelymatkan päässä. Kaikkihan on kävely-matkan päässä, Roomakin. Kipeellä varpaalla kävely oli tuskallista, mutta paikalle päästiin. Sisäänkirjoittautuminen oli sähläystä ranskalaisittain ja odotushuoneessa kaksi tuntia. Sitten käsittelyhuoneeseen. Kaksi sairaanhoitajaa tonkivat jne. ei kait tarvitse tarkemmin selittää, mutta varvas oli selvästi tulehtunut ja sisälsi pusia. Puhuttiin ranskaa ja pärjäsin oudon hyvin, eli osaavat äidinkieltään. Sitten ohjattiin röntgeniin, jossa reipas mieshenkilö sanoi puhuvansa ranskaa, englantia ja arabiaa, minkä tunnisti jo ulkonäöstä. En viitsinyt sanoa, että itsekin puhun muutaman sanan kuten, että Gini on loppunut mutta Tonikia riittää olkaa hyvä tai neljä kaljaa kiitos.
Varvasta kuvattiin ylhäältä ja sivusta. Sitten tohtorille saman tarmokkaan apuhoitajan perässä.
Siellä sitten vasta varvasta tutkittiinkin ja välillä oltiin sitä mieltä, että yhdeksälläkin pärjää vaikka en ihan ollut samaa mieltä. Porukan pomonainen tohtori tuli paikalle ja lopetti leikkaamisesta puhelun ja päätyi vahvaan antibioottikuuriin aluksi. Sitten vasta leikataan ellei tipu sitä ennen pois. Varvas ja jalka käärittiin pakettiin, annettiin kotisairaan hoidolle kirjalliset ohjeet, minulle reseptit antibiootista ja tarvittavista ostettavista haavanhoitoaineista ja kääreistä, sekä jalkaan hankittavasta erikoiskengästä. Vastapäisestä Pharmaciesta saisi kuulemma kaikki. Sain myös lähetteen tulla uudelleen tarkastukseen sunnuntaina klo 11.00.
Pharmaciesta sai kaiken ja kengällä on todella vaikea kävellä, onneksi 10 ja 9 bussipysäkki on sairaalan edessä.
Kipa oli välillä käynyt tilaamassa rotareille läksiäis-illallisravintolan Le Maison Marie kävelykadulta menevän porttikongin viehättävältä sisäpihalta. En tiedä tällä hetkellä miten ilta sujui, mutta toivottavasti upeasti.
Heikki ja Osmo kävelivät meille antamaan konsulttiapua varpaan siteen vaihtamisessa ennen menoansa ravintolaan. Buukkasivat itsensä myös Lufthansan tämänpäiväiseen koneeseen läppäril-tämme ja joivat Kipan kanssa sampanjat. Minun on parasta olla kuivin suin koska syön vahvoja penisilliinejä, joiden tehoa alkoholi laimentaa. Pidän myös kovasti kaikista varpaistani.
Sunnuntaina sitten kaikki sujui mukavasti ja todettiin, että varvas on kovasti paranemaan päin ja sain passituksen tiistaina toiseen sairaalaan L'Achetiin, jossa tapaisin infektologin. Hauskinta reissussa oli, että saimme saman mukavan taksin mennen tullen vaikka väliä oli yli tunti ja Nizzassa on 380? taksia. Matkakin sujui mukavasti ranskaa puhellen, hei mehän osataan jo!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti