Kauniita ilmoja riittää, ja päätimme nauttia niistä golfkentällä. Saimme hyviä vinkkejä, mitä kautta Biotiin pääsee mukavasti, rantatietä, ja meille tämä oli ihan uusi juttu, kaikki nämä vuodet on ihmetelty, että Biot on niin lähellä ja kuitenkin niin kaukana. Emme olleet varanneet aikaa taaskaan, mutta saimme heti ajan. Toimiston nuori nainen myös selvästi tunnisti meidät edellisestä kerrasta, ja möi meille nyt 12 kierroksen carnetin selittäen, kuinka paljon edullisemmaksi se tulee ja on vuoden voimassa. No, tottakai se kannatti ottaa, kenttä on paljon mukavampi kuin muistimmekaan ja ravintolan ruoka taas on juuri niin hyvää kun muistimme.
Olimme myöhässä ajastamme, meidän piti pelata 2 muun kanssa, niin olimme ymmärtäneet, mutta nämä olivat jo ehtineet lähteä. Aloittamassa oli yksinäinen mies, yritimme hiukan tehdä itseämme tykö, mutta hän ei vähääkään kiinnostunut hyvästä seurasta. Eikä hänellä ollut varattua aikaakaan, niin ymmärsimme. Perässä tuli pari ruotsalaista, alkoi olla jo heidän starttiaikansa, ja kysyimme tietysti, josko he haluavat odottaa, kun me pelaamme tai pelata meidän kanssa. He halusivat odottaa. Startteriakaan ei näkynyt, joten matkaan. Odottelua sitten riitti. Kaikki odottivat. Väylällä 6 avasimme, ja huomasimme greenille edenneen miehemme palaavan takaisinpäin. Hän oli hukannut pallonsa keskelle väylää, olimme lyöneet hänen pallonsa ohi ja kylmän rauhallisesti hän kulki tarkistamassa kaikki 3 palloa. Sinänsä odottelusta emme voi syyttää tätä yksin pelaajaa, hänkin joutui odottamaan. No, olemme jo aiemmin jättäneet tien toisella puolella 7 ja 8 väylänkin osittain väliin, kun ylös ja alas on hankala mennä. Kurvasimme siis edellämenneen pariskunnan perään, eikä miestämme näkynyt. Mutta pariskunta hämmästytti meidät täysin 9 väylällä. Heillä oli mukanaan telttatuolit ja he istuivat siellä pitäen siestaa. Lisäksi kentänhoitaja vielä kuvioissa, ja niinpä miehemme ilmestyi paikalle ennenkuin saatoimme avata. Olin jo etukäteen päättänyt, että jos hän tulee, on pakko mennä selittämään jotain, ja niinpä minä menin selittämään loistavalla ranskallani, miksi olemme jo siellä ja lopputulos oli, että hän antoi meidän mennä edellään. Niin ainakin olin ymmärtävinäni. Me kyllä kaduimme sitä, sillä miekkosemme osoittautui vaaralliseksi takanatulijaksi, siihen asti näkemämme avaukset olivat olleet meidän mielestä suhteellisen lyhyitä, mutta nyt pallo vieri meidän auton ohi, kun oltiin taas jouduttu vähän odottelemaan 2. lyönnin kanssa. Huom., me lyötiin punaisilta, hän sinisiltä.
No, sitten luulimme päässeemme karkuun, mutta ilmeisesti hän lopetti 9. väylään. Ajaessamme 11. väylälle meitä vastaan tuli mies ja nainen, mies pelasi ja nainen oli seurana. Kuvittelimme heidän olevan menossa 4. väylälle jne, mutta odotellessamme 11. väylällä he ilmestyivätkin sinne ja mies otti mailansa ja paineli mitään puhumatta keltaisille tiiboxiin. Me hiukan huolestuimme, ei kai hän nyt samantien lyö, edellisetkin olivat vielä väylällä. No, rouva selittämään, että mies pelaisi vain tämän ja sitten lopettaa. Tilanne näytti siltä, että parasta antaa miehen mennä, me voimme hetken odottaa, odotettuhan me oltiin koko ajan. No näin tehtiin, ja kun edellä mennyt pariskuntakin lopetti siihen väylään, saatiin pelata seuraavat väylät rauhassa. Tietysti, kun oltiin autolla, saatiin edellä mennyt kaksikko loppuvaiheessa kiinni, mutta suht hyvin kaikki meni. Peli tosin ei ollut kaksista. Kipa tarkoittaa, ettei minun pelini ollut kaksista, mutta hän kyllä pelasi edelleen hyvin. Ruotsalaisetkin kysyivät kun olimme lopettaneet, että miten meni ja minä, että inte så bra men frun spelade bätre, siihen he että så säger alla. Ensi kerralla parannetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti