Taas mentiin

Eli sunnuntaina lounaalla Cannessa. Kaunis päivä. Maanantai taas hieman minua epäilytti, muttei tietenkään Kipaa, koska suuntana oli Biotin golfkenttä, jolle olimme edellisellä kerralla ostaneet kahdentoista kerran sarjalipun 500€. Pääsimme heti lähtemään ja pilvet olivat tummat. Kolmannen väylän jälkeen alkoi tihuuttaa ja sitten sataa enemmän. Kun Kirsti on päässyt golfkentälle niin sieltä ei lähdetä vaikka sataisi kissoja ja koiria. Taivallettiin eteenpäin ja kastuttiin. Yhden pallon taisin lyödä jopa maantielle. Väylällä 10 sade lakkasi ja 12. paistoi jo aurinko. Vaatteet kuivuivat loppupelin aikana aurinkoisessa säässä ja pelikin sujui kohtalaisesti yksi parikin par nelosella, muutoin bogeja ja tuplia. Autolla avasin takaluukun kauko-ohjaimella ja viereisen auto ranskalaisherra kiinnostui asiasta. Selitin, että tämä on uusi malli, eikä vanhassa ollut tätä toimintoa. Muutenkin juteltiin autoista ja hän sanoi, että hänellä on kyllä Mersu mutta näille lyhyille ja kaupunkimatkoille hän käyttää tuota C2 pikku Citikkaa, joka on vaimon käytössä.
Kun 18 reiän läpikäyntiin autolla ja ilman kummempia odotteluja meni vain 2,5 tuntia ei kello ollut kuin 10 yli yksi, joten syömään. Kyllä kannatti pelata kierros, kun päälle pääsi syömään roseisen grillipihvin Anguksen lihasta lisäkkeineen sekä viinit, jälkät ja kahvi. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja tuntui jopa paahteiselta kun ei tuullut yhtään. Viereisessä joessa tallusteli valkoinen pikkuhaikara ja uiskenteli muitakin oudonpia lintuja. Ei hassummin 3. marraskuuta, sillä lämpöä oli varmasti Suomen helleraja.
Seuraavat päivät ovatkin sitten arvoitus, sillä on luvattu ukkosta ja sadetta. Mitenkähän käy keskiviikon petankikisan Antibesia vastaan, kelluuko snadi, silloin ei pelata vaan syödään vaan lounas. Mitenkä käy niiden lukuisten samppanja ja muiden viinipullojen, joita pitäisi maistella pelin ohessa?