Matkalla Nizzaan

Matka Nizzaan alkoi 2 viikkoa suunniteltua myöhemmin. Saimme kutsun väitöstilaisuuteen ja tohtorin karonkkaan, emmekä halunneet jäädä siitä paitsi, joten siirsimme matkaa. Syyskuu oli sitä paitsi kotona lämmin ja aurinkoinen, ja ehdimme vielä käydä mökilläkin, kun siellä kaadettiin vaarallisia pihapuita. Vielä kummitytön 13-vuotispäivät ja olimme valmiit ajamaan laivaan auto täynnä tavaraa.

Rannassa piti olla klo 15, koska yövymme laivassa sen saavuttua illalla Travemundeen ja poistumme  vasta aamulla. Olimme jonossa  varttia vaille kolme edellämme muutama auto ja hyvin ehdimme. Lastaus oli tarkkaa puuhaa, autot pakataan tiukkaan ja porukat hikoilee peruuttaessaan autojaan viittilöinnin mukaan. Meidän uudessa autossa on peruutuskamera ja se helpotti tehtävää aika lailla entiseen verrattuna.

Päivällinen ja nukkumaan. Palvelua on parannettu, käytetyt astiat kerätään pöydistä eikä tarvitse itse taiteilla niiden kanssa palautusjonossa. Ruokakin oli mielestämme oikein hyvää, ja kahvi on aina ollut hyvää. Aamupala ja lounas on yhdistetty brunssiksi, mutta aamukahvia saa kahvilasta jo ennen brunssin alkua.

Sää on hyvä ja tuuli on ollut vähäistä.

Hyvin nukutun yön jälkeen aamiainen ja poistuminen laivasta. Navigaattoriin osoite Wuppertal ja selvittiinkin ilman tavanomaisia eksymisiä, mitä nyt navi yhtäkkiä lakkasi puhumasta ja me nyt sitten tulimme kääntyneeksi. Pysähdyimme varmistelemaan reittiä levähdyspaikalle ja kyllä se  oli oikea reitti tai ainakin sama lopputulos. Tietöitä oli toki paljon matkalla mutta muuten meni hyvin. Wuppertalissa ajoimme eestaas monoraililla, joka roikkuu Wupper-joen yläpuolella, jo vuodesta 1901. Mielenkiintoinen kokemus. Kaupunki itse on rakentunut molemmin puolin joen vartta, vanha teollisuuskaupunki n. 360 000 asukasta. Nyt vielä jotain syömistä ja nukkumaan, huomenna kohti Ranskaa.