Avaruusasiaa

On ollut kovin epävakaista ja tuulista. Eilen käytiin CAP 3000:ssä ostoksilla ja susheilla. Satoi. Tänään oli sentään mielenkiintoinen päivä, seurojentalon luento Onko meitä muita tai jotain sinnepäin oli mahtava. Luennoitsijana tähtitieteen professori ja mustien aukkojen kuuluisa tutkija Esko Valtaoja on ehdottoman mainio. Vaikeastikin tajuttavat asiat tulevat hiekanjyviksi ja matkat lähiplaneetoille senttimetreiksi. Miljardeja vuosia eikä miljoonia valovuosina matkoina voi kuitenkaan ymmärrettävästi selittää. Alkuräjähdys taas oli joko Jumalan napinpainallus tai joka paikassa mailmankaikkeutta tapahtunut tapahtuma. Alkupaikkaa ei olekaan se on kunkin nenänpäässä.
Esityksen jälkeen oli pakko uskoa, että niiden miljardien maata muistuttavien ja elämälle mahdollisten planeettojen joukossa on varmasti elämää. Sitä ei ole vielä löydetty. Paradoksi onkin, miksi paljon meitä vanhempi, miljoonia vuosia vanhempi elämä, ei ole meitä löytänyt. Uskon sen johtuvan siitä, ettei meitä huomattavasti korkeampi sivistys viitsi tutustua näin alkeellisiin ja torveihin olentoihin vaan katsoo vierestä, miten me tuhoamme  oman
planeettamme.