Suomalaisia maailmalla ja muuta

Kun olimme Abassa lähdössä olusilta tuli viereeni nainen, joka sanoi suomeksi hieman kauemmalla olevalle miehelleen, että tuolla kauempana on paikka. Sain aikaan hämmästyneen ilmeen naisen kasvoilla sanoessani hänelle, tässäkin on paikka, olemme juuri lähdössä. 
Ja kun sunnuntaina söimme lounasta ihan sattumalta valitsemassamme kalaravintolassa vielä hieman Italian puolella ja olimme juuri lopettelemassa lounastamme, tuli viereiseen pöytään kahden pariskunnan suomalaisseurue. Kun kuuntelimme heidän pohdintaansa alkuruon jakamisesta totesimme heille, että ei siitä alkuruuasta ole oikein jaettavaksi, jollei ole kovin pieninälkäinen. Puhuimme kokemuksesta sillä olimme itse sen jakaneet, eikä olisi ollut tarvetta. Olivat kuulemma ajelemassa vain ympäriinsä ilman tarkempaa suunnitelmaa. Kummasti meitä suomalaisia vain riittää joka puolelle, sillä en oikein usko, että kaikki paikkakunnilla olevat suomalaiset nyt aina vain meidän kohdallemme sattuvat. Toisaalta ainakin Italiassa aina hämmästellään kun kerromme olevamme Suomesta.
Ennen Nizzaan menoa poikkesimme Lattessa, koska oletimme siellä olevan marketin olevan auki myös koko sunnuntaina, koska oli rajakauppa. Oikeaan osuttiin ja saimme kauheassa ruuhkassa ostettua tuorepastaa, parmesaania ja tomaatteja illaksi kun selvisi, että pääsisimme kotiin. Naftaa piti Nizzassa vielä saada ja harmiksemme Promenadilla oleva kotihuoltamomme oli remontin kourissa. Mutta saihan naftaa Rue de Franceltakin ja samalla patonkia, leikkeleita, fromage blancia ja muuta aamulla tarvittavaa kuten kahvia ja maitoa. Sitten purkamaan autoa, syömään ja nukkumaan.