Yövyttiin Saksassa kolmessa paikassa, toinen toistaan siistimmissä ja puhtaammissa paikoissa. Ei roskia kadulla, koiran jätöksistä puhumattakaan. Henkka puhuu välimerellisestä ilmiöstä, valitettavasti muistan hämmästyneeni viimeksi Helsingissä käydessäni roskaisuutta. Mutta suurkaupungithan ovat aina toinen juttu, nämä Saksan kaupungit olivat pikkupaikkoja: Bad Kösen, Rothenburg ja Waldshut. Bad Kösenin hotellissa oli vieraskirja, ja lyötiin vetoa, löytyykö sieltä suomalaisia, terkkuja vaan Päiville ja kumppaneille. Rothenburg hämmästytti meidät täysin, japanilaisturisteja paikat täynnä. Siisteyteen löytyi ainakin yksi selitys, mennessäni hotellin nuoren miehen kanssa hakemaan autoamme suljetulta parkkipaikalta, hän kysyi, saisiko polttaa savukkeen parkkipaikalla. Heillä on nimittäin täysin kiellettyä työpäivän aikana polttaminen, ja nyt hän sanoi tarvitsevansa savukkeen, koska oli juuri raahannut ainakin 100 japanilaislaukkua hotellista autoon ja uusi vastaava ryhmä oli jo tulossa. Salapolttajathan yleensä korjaavat visusti jälkensä kiinnijäämisen pelossa. Mies oli muuten kotoisin Prahasta ja juttu kulki hyvin englanniksi. Hän hiukan kritisoi kaupunkia eräänlaisena Disneylandina, näkisipä vain japanilaiset Muumimaailmassa. Waldshutissa majoituttiin turistitoimiston avulla kävelykadun varrella olevaan hotelliin, jonka ravintolan ruoka ja palvelu ylitti kaikki odotukset, toki myös budjetin, vaikka suomalaisittain oli edullista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti