keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Kissat ja koirat naapureina

Televisio-ohjelmassa väitettiin, että  Ranskan kotitalouksista peräti 48% :iin kuuluu ainakin yksi kissa. Meidän talon alakerrassa muutama vuosi sitten makoili terassilla pari kissaa ja sisäpihalla on nähty muutaman kerran kissa, joka arvattavasti asustelee jossain alakerran huoneistossa ja välillä livahtaa vähän seikkailemaan.  Talossa on loma-huoneistoja, joten ihan joka toisesta asunnosta kissaa ei  löydy, mutta muutama niitä pitäisi vielä olla lisää. Mutta eipä niitä siis juuri kuulu eikä näy. Paitsi viereisessä asunnossa asuva valkoinen kissa.  Kisulla on tapana ulkoilla parvekkeella, ja kerran palasimme nopeasti sisälle ja suljimme oven, kissa kun uteliaana kuikuili parvekkeen kaiteen yli meidän parvekkeelle ja pelkäsimme sen putoavan. Kuuli tietysti vierasta kieltä ja halusi vähän katsoa, millaista porukkaa naapurissa on. Tänään jostain kuului kovaäänistä naukumista, joka lakkasi, kun menin eteiseen. Arvasin, että kissa on rappukäytävässä. Käytävästä kissa ei oikein pääse mihinkään, portaikon ovi on kiinni, mutta jos joku tulee, kissa voi kyllä livahtaa ovesta, miksei hissiinkin. Me on nähty useasti kissa, kun naapurin ovesta kuljetaan, kissa on aina kurkistelemassa ovella. Päättelimme sen nyt livahtaneen huomaamatta ovesta ja jääneen rappuun. Kurkistin käytävään ja siellä kissa kurkisteli minua vähintään yhtä uteliaana, ei kuitenkaan yrittänyt lähteä  minnekään.  Rappu on aika kylmä, ja ajattelin olevan parasta soittaa naapurin ovikelloa, jotta kissa pääsisi sisään. Naapurista kuului puhetta, niinkuin joku puhuisi puhelimeen, ja siksi naukuminen ei sinne ehkä kuulunut. Soitin ovikelloa ja hetken päästä rouva tuli avaamaan. Ennenkuin ehdin aloittaa huolella valmistellun ranskankielisen lauseeni, miksi soitan ovikelloa, kissa syöksyi ohitseni kotiinsa. Luultavasti kissa pitää meitä tästä lähtien ovikellon soittajinaan. Ellei nyt sitten huomannut, että sitä voisi ehkä itsekin soittaa (ainakin, jos palveluskunta ei reagoi tarpeeksi ripeästi), pieni täsmähyppy, niin ovikello kilahtaa.
Talossa asuu myös koiria, joita silloin tällöin näkee menossa tai tulossa ulkoilemaan. Oikein mukavia ja siistejä koiria, hiukan nuuhkaisevat, siinä kaikki.  Joskus on pientä epäsiisteyttä ollut rapussa huolimattomien emäntien tai isäntien taholta. Luultavasti se koira, joka kakkaa kadulle juuri meidän rapun ulko-oven kohdalla, ei kuitenkaan  asu meidän  rapussa. Ensin ajattelimme, että omistaja on joku, joka on riidoissa meidän talon gardienin kanssa, mutta gardien ei asu meidän rapussa. Mutta jos ei kuitenkaan uskalla kakata gardienin rapun kohdalla? Tai sitten on riidoissa jonkun meidän rapun asukkaan kanssa tai ei vaan pidä meistä jostain syystä. Kaikki koirat eivät ole kovin hyvin hoidetun näköisiä ja omistajat tuntuvat kohtelevan niitä välinpitämättömästi tai  kärsimättömästi. Raahaavat ne muuten golfkentällekin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti