Kommellusten viikko - turisteille sattuu kaikenlaista, osa 2

Olemme kautta vuosien tutustuneet kyliin ja kaupunkeihin pikkujuna-kierroksilla. Kovasti erilaisia kierroksia on ollut. Muistamme. kuinka kylmää ja sateista oli Visbyssä, kuinka taas hauskaa kierrellä Alsacen viinitarhoja ja kukkuloita (taisi olla maistiaisiakin tarjolla) jne. Tämän kertainen kierros Nizzassa kuuluu ehdottomasti unohtumattomien joukkoon. Onhan toki joskus tullut kyydin turvallisuutta mietittyä. Nizzan linnoituksellekin noustaan tosi jyrkkää ja pientä tietä pitkin eikä siellä juuri kaiteitakaan ole. Liikenteessä on omat haasteensa pitkälle junalle. Tällä kertaa varovainen vastaantulija sekä hänen jälkeensä tullut aggressiivinen iso kuorma-auto olivat syynä ongelmaan, arvelimme meidän kuljettajan olleen myös hiukan kokematon. Jos  aikoo  turistijunan kuljettajan ammattiin, pitää oppia, että jos ja kun ei mahdu, pitää odottaa, peruuttakoot vastaantulijat.  Tapahtuman jälkeen  kuljettaja pakotti kyllä vastaantulijat peruuttamaan, jos eivät heti vapaaehtoisesti sitä tehneet ja pääsimme jatkamaan kierroksen loppuun.

Kukaan ei loukkaantunut, onneksi.  Me istuimme tässä vaunussa etuosassa, ja hieman lasinsirpaleita räiskähti penkille. Takapenkeillä istui myös ihmisiä, he joutuivat tietysti siirtymään toisiin vaunuihin, mutta eivät kärsineet  vahinkoja.

Pikkujuna siis kärsi vaurioita, sen sijaan matkalaukku-ongelma ratkesi ilman vaurioita. Tuttavarouvamme soitti ja sanoi, viitsisittekös tulla käymään. Menimme tietysti, mikä hätänä? No, hän ei saa matkalaukkua auki. Hyvänen aika, miten vasta nyt pyydät apua? No, hän on kyllä avannut sen, mutta nyt kun hän laittoi sen kiinni, hän ei enää saa sitä auki. Matkalaukkua oli kovasti ihasteltu aiemmin, kuinka hyvän kokoinen ja kätevästi vedettävä kevyt laukku. Tässä on numerolukko ja mielestään hänellä on oikea koodi. Napsuteltiin koodia aikamme ja pääteltiin, että oikea on. Miten se avautuu? No tästä se vaan pitäisi avautua. Joskus numerolukot voi olla vähän pois paikaltaan,  ehkä kopautus auttaa. Seurueen insinöörijäsen löi nyrkillä laukkua, ei vaikutusta.  Jos ei saada auki, pitää vaan rikkoa ja ostat uuden samanlaisen (laukku oli lainassa pojalta) . Seurueen varovainen jäsen yritti työntää jotakin oletettuun avautumiskohtaan, ei ollut mitään rakoa kannen alla. Hei,  paras viedä respaan ja pyytää apua, heillä on varmaan kokemusta kaikenlaisista lukoista. Mutta mikäs tässä alla nyt sitten on? No siinä on vetoketju. Laukku lattialle toisinpäin ja kas kummaa, vetoketjun pää osuu käteen ja simsalabim, laukku on auki!