Marraskuu 2018 - ystävät käymässä

Pienen kummityttömme vanhemmat saapuivat ensimmäistä kertaa yksin Nizzaan. Kummityttö on jo 17 ja opiskelun takia ei tällä kerralla päässyt tänne. Lyhyt lomanen, jossa paneuduttiin erityisesti syömiseen. Onneksemme oli myös aurinkoa ja pysyttelimme tarkoin poissa keltaliivien tieltä, jotka sekopäisinä sulkivat liikennettä joka paikassa. Mitä nyt Promenadilla saimme ihailla moottoripyörien suhahtelua edestakaisin, istuimme kahvilassa ja yksi rouva kahvilasta syöksyi innoissaan kadunvarteen kannustamaan liikettä. Me hiukan kyynisesti laskeskelimme verotuloja moisesta polttoainekulutuksesta, mutta totesimme kyseessä olevan ihan ranskalaisten oma asia, me yritämme pysyä pois tieltä. Pariisista näytettiin  televisiossa sen verran rajuja kuvia, että eiköhän turistit suuntaa muihin kohteisiin. Helsingissä on varmaan ihan rauhallista marraskuussa?
Mutta ne ruuat. Torstaina syötiin pikku kotilounas ja otettiin päikkärit, sitten tehtiin normaali keskustakävely ja iltaruoka kävelykadun kalaravintolassa Sapore del Mar.  Ei mitään erityisen mieleenpainuvaa makua, mutta eipä moitteitakaan. Palvelu turistimaista rupattelua, sinänsä ihan ok, ystävällistä ja vitsailevaakin. Kipa ja Tumi söi simpukat (15,90) ja pojat grillatut kalat (35,00). Jaetut creme bruleet (8€)  päälle ja vuorille nukkumaan. Ollaan muuten 183 metriä merenpinnasta. Perjantai oli sadepäivä, mutta me suunnattiin Grand Fraisiin. Olemme nähneet siellä paljon tuntemattomia eksoottisia hedelmiä, ja arvelimme Tumin tunnistavan niistä aika monta. Näin oli, kotiin lähti monta pussia kaikenlaista herkkua, joita maistelimme ensimmäistä kertaa elämässämme. Nyt voidaan käydä toistekin ostamassa. Kaikki syötiin eikä otettu kuvia. Ensi kerralla. Kotilounas ja illalla perinteisesti Koudou. Osterit ja ravut oli oikein hyviä ja maistuivat tuoreilta, ankanrinnan kastike erinomainen eikä muutkaan ruuat saaneet moitteita. Creme Brulee taisi olla kävelykadun ravintolassa parempi.
Kuvan sammakko on  Baba au rhum, herkullinen Sabayon-kastike.

 Lauantai oli aurinkoinen päivä ja rouvat suuntasivat heti aamupäivällä kaupungille ostoksille. Ostoksia ei paljon kertynyt, huolimatta Black Friday alennuksista, jotka oli kyllä aika huimia toisin paikoin. Askelia ja kilometrejä sen sijaan kertyi, ja Tumi muisti heidän keväällä syöneen vanhan kaupungin thai-ravintolassa, mutta ei sen tarkempaan, missä ravintola oli tai minkä niminen. No, ei tämä niin iso ole, saattaa tulla vastaan. Ja niin myös kävi, yhtäkkiä Tumi sanoi, että se on tämä. Mentiin sisälle, istuttiin pöytään, Tumi sanoi, että ei ole sama mies kun viimeksi, oli kuulemma puhunut thai-kieltä sujuvasti, tämä ei puhunut.  On ehkä vaihtunut omistaja, kokki tai molemmat. Tilaus saatiin tehtyä, onneksi ruokalistassa luki selvästi Som tam, Tom Yum, Pad thai jne. Ruuat tuli ja maistettiin, ei, ei ole kokki vaihtunut, herkullista! Ravintola alkoi täyttyä ja ovella oli jatkuvasti sisään pyrkijöitä. Ovesta ilmestyi myös sama mies kun viime keväänä oli paikalla, tervehti iloisesti Tumin kanssa ja ryhtyi hommiin. Ruoka oli herkullista, ja kaikki muutkin asiakkaat näyttivät pyöreän tyytyväisiltä. Lopuksi päästiin kurkkaamaan keittiöön, koska wc on sielläpäin, ja sama henkilökunta siellä vauhdikkaasti kokkasi. Kokki on  kotoisin Tumin naapurikylästä, ja siinä sitten kuulumisia vaihdettiin. Keittiö oli moderni ja siisti, näytti oikein hyvältä. Voimme suositella thai-ruuan ystäville. Olemme vuosien mittaa käyneet muutamassa paikassa, ja tämä on ehdottomasti paras käymistämme. Annokset on reiluja, kannattaa jakaa ja maistaa useampaa. Meidän lasku kahdelta  oli 52 €, alkuruuat, pääruuat ja yksi olut.