Maanantaina 5.12.20016 piti mennä parturiin koska tukka oli kasvanut ylipitkäksi tällaiselle vanhukselle Kipan mukaan. Parturi-kampaamo, jossa yleisimmin olemme käyneet piti kait koulutuspäivää koska siellä kampailtiin irtopäitä ja ovi oli kiinni. En päässyt jättämään edes omaa päätäni sinne, joten kävelin työmaan yli kadun toiselle puolelle. Työmaan todella, sillä katumme blv. Californie on myllätty täysin molemmilta puolilta ja kun siihen soppaan pistetään vielä mukaan ranskalaisten erittäin mielikuvituksellinen parkkeeraustapa niin keitto on valmis. Kaivauksia on tiheästi ja autoja parkissa on keskellä ja molemmilla sivuilla sekä siellä missä on pienikin tila, johon mahtuu tai vaikka ei mahtuisikaan. Siitä syntyy jokapäiväinen torvikonsertti heti aamusta alkaen, nytkin torvet raikaa. Entinen nelikaistainen katu on nyt yksi kiemurteleva kaista toiseen suuntaan ja yksi vielä enemmän kiemurteleva toiseen suuntaan. Kiemurtelun aikaansaavat muoviporsaat, jotka joka aamu uudella tavalla ohjaavat liikennettä työmaan läpi. Yksikin tyhmästi pysäköity auto aiheuttaa kauhean ruuhkan ja konsertin, sillä isot työmaakuorma-autot eivät mahdu pikkuautojen koloista. Lisämausteen tuo tosiseikka, että kadun molemmin puolin on useita parkkihalleja ja niihin pitää päästä, joko työmaan läpi tai kaivantojen yli, ja sieltä sekä sinne on koko ajan liikennettä ja jopa jonotusta. Homma johtuu itä-länsi raitiotien rakentamisesta, mutta ihmettelen silti, että ei kait kaikkien putkien ja johtojen uusiminen ja kaikenlaisten betonirakennelmien tekeminen kaivantoihin voi johtua raitiotiestä. Oletettavasti työt tehdään koska jotain pitäisi kuitenkin kaivaa niin kaivetaan kunnolla. Kyllä homma on niin ranskalaista että. En uskoisi, että Saksassa näin tehtäisiin, eikä ainakaan pysäköitäisi noin älyttömästi. Tämä purkaus siksi, että kun olin astumassa apteekin ovesta sisään alkoi konsertti ison kuorma-auton alppitorvella ja todella pitkään kun yritettiin herättää myöhemmin naiseksi selvinneen auton omistajan huomiota liikennepulmaan ,tuloksetta. Apteekista ulos tullessani auton omistajatar sitten ilmaantui ja ruuhka pääsi taas hetkeksi purkautumaan.
No meillä kun on näitä parturi-kampaamoita jopa kolme muutaman kymmenen metrin päässä toisistaan kadun (työmaan) molemmin puolin kävelin toiseen, nimeltään petite pris. Nimensä mukaisesti pesu, joka oli myös hieronta ja leikkaus maksoi vain 15€. Maksoin 20€ ja olin tyytyväinen. Paljon ei tarvinnut puhua, sanoin vain, että tukka on liian pitkä ja hän, että vähän sieltä ja täältä ja minä että oui. Sitten oltiin valmiita itsenäisyysjuhliin, jotka vietettiin lounaalla Cannesissa. Siitä myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti