Toisin oli nuorena Ranskaa lomilla kiertäessämme, aamulla lähdettiin aikaisin liikkeelle, hotellin aamupala oli patongin pala hillon kera, kahvi, tai siihen aikaan usein tee, koska kahvi oli, no mielestämme ei niin hyvää (kahvi käytiin juomassa aamupäivällä kahvilassa), ja lounasaikaan oli hillitön nälkä. Nautittu lounas ei mitenkään vähentänyt nautintoa, kun päivän ohjelman ja ajomatkan jälkeen majoituimme ja etsiydyimme tutkimaan lähistön ravintoloiden ruokalistoja ja syömään parhaalta vaikuttavaan paikkaan. Lukemattomia herkkuhetkiä, jotka vieläkin tuovat veden kielelle. Silloin maha veti ja sääret kantoivat, nyt on toisin. Ei jaksa enää välttämättä edes koko pitsaa vaan pitää pyytää mukaan ja syödä aamulla. Varmaankin pitää alkaa syödä Saksassa ns. Senior teller normaalin ja lasten annoksen välissä.
Nyt siis lounas vaatii etukäteissuunnittelua. Parempi herätä melko varhain ja juoda aamukahvit ilman turhia syömisiä ja iltaruokaa kotiin ei tarvitse varata, jos nälkä kuitenkin yllättää, teen kanssa syödään voileivät.
Putki alkoi Nizzasta La Focacciasta, jossa tuttavapariskunnan kanssa nautittiin erinomainen lounas. Emme olleet siellä aiemmin olleet, ja ihastuimme todella ravintolaan. Henkka söi kalaa ja Kipa mustekalaa, erinomaista. Ja viiniä. Ravintola oli lounasaikaan aivan täynnä, onneksi tuttavamme olivat varanneet pöydän. Jälkiruuat vaikuttivat "kotitekoisilta", varmaan olivatkin sitä, hyviä.
Seuraava lounas oli seuran golfin jälkeen (Old Course), siellä söimme kylmää ruokaa buffetista, vaihtoehtona päivän annos, choucrout (hapankaalin päällä kinkkua, läskinpaloja ja makkaroita, Henkan herkku Alsacessa) , joka näytti tosi suurelta. Ja viiniä. Ulkoilun ja liikunnan jälkeen lounas ei tuottanut mitään vaikeuksia ja kotona todella vielä syötiin voileivät illalla.
Seuraavana päivänä petankin jälkeen meitä kokoontui iso joukko pelaajia pikkujoululounaalle (aperitiiviksi juotiin glögit), jossa perinteistä jouluruokaa, ankanmaksaa ja pääruuaksi lihaa perunoiden kera. Joku sanoi, ettei ole liikoja vihanneksia, no alkuruuassa oli vähän salaattia. Ja viiniä. Vielä jälkiruoka, ja oltiin tupaten täynnä.
Itsenäisyyspäivänä osallistuttiin seuran järjestämälle lounaalle, hieno paikka Cannesissa. Uskomattomat näkymät, loistava sää ja juhlava tunnelma. Alkuruoka oli hieno ja näyttävä, valitettavasti puuttui makua. Pääruokana daube, haarukalla syötävän pehmeäksi haudutettu lihapala, joka oli oikein hyvä, ja vielä jälkiruoka pannacotta. Ja viiniä. Riittävää ja hyvää.
Seuraava lounas nautittiin golfin jälkeen Biotissa. Kentällä oli kisa, mutta koska maksavat asiakkaat ovat tervetulleita, marsalkka ohjasi meidät aloittamaan 10 väylältä. Alku sujui hyvin, loppu odotellessa, mutta sen verran ajoissa lopetimme, että jälleen, maksavat asiakkaat toivotettiin tervetulleiksi syömään. Päivän annos oli syöty loppuun, samoin tartar-pihvit, mutta lista on laaja ja annokset suuria. Seurueemme nautti simpukkapastaa, tonnikalapihviä ja Nizzan salaattia. Ja viiniä. Ei jaksettu jälkiruokaa.
Putken seuraava ruoka oli kenties viikon paras, tuttavarouvien kanssa Grassen suunnalla Le Bar-sur-Loupissa La Jarrerie. Viehättävä paikka, parkkipaikat edessä, hyvä ruoka ja daamit saivat vielä ruusun poislähtiessään. Söimme ankanmaksaa alkuun, pääruuaksi kalaa "Bourrida" , Cafe Gourmand jälkiruuaksi ja viiniä, poistuimme tyytyväisinä.
Tänään piti olla putken viimeinen ravintolalounas, Gagnes-sur-Merissä Le Grill du Boucher, valitettavasti tuttavamme sairastui ja tilaisuus peruttiin. Pikaista paranemista. Sen sijaan päädyimme kotilounaaseen, jääkaapissa oli Grand Fraisísta ostettua salaattia ja merietanoita (bulots), jotka oli jo aika syödä. Ja viiniä. Kotilounas oli kuitenkin aika kevyt, joten eiköhän illalla tarvita vielä ruokaa. Ja viiniä.
Yllä kuvat ankanmaksa-annoksesta ja kuva itsenäisyyspäivän lounaan ravintolan terassilta. Kuten kuvasta näkyy aurinko paistoi ja oli 18C lämmintä eikä tuullut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti