Sadepäivä, mitä tehtäisiin? Okei, viikkosiivous, mutta pyykkiä ei kannata pestä, koska ei kuivu, eli odotetaan aurinkoa. Lähdetään Latteen, tuttuun supermercadoon. Jääkaapissa ei ole paljon muuta kuin valo, ja viinihyllystä puuttuu punaviiniä. Huom. valkoviiniä ja samppanjaa sentään kotoa löytyy, jostain syystä nämä eivät ole meillä kulutustavaraa verrattuna punaviiniin. Päätettiin ajaa Moyenne Cornichea, ei ole niin paljon kyliä ja liikennevaloja kun rantatiellä, mutta kuitenkin mukava reitti. Raja-asemalla oli paitsi poliisiauto myös harmaa armeijan ajoneuvo, tulipa mieleen, ettei ole passeja mukana. No, eihän niitä ole koskaan kysytty, mutta tänä päivänä kaikki on mahdollista, eli lähteä voidaan, muttei palata. Konkreettinen esimerkki, mitä rajojen sulkeminen tarkoittaa meille. On se niin helppoa pitää passit mukana ja niitä rajalla vilauttaa. Siinä jo mietittiin ranskankielistä lausetta, miten selitetään, missä passit on, ja kenen puhelinnumero löytyy kännykästä, jos ylipäätään voidaan kenellekään soittaa. Mutta ehdottomasti oli myöhäistä kääntyä, Italian herkut odottivat. Toisaalta, kyllähän Italiassa ruokaa saa niin kauan, kun luottokortillaa on katetta, ja jos ei kukaa majoita, onhan meillä kuitenkin auto.
Suomalaisystävämme aikoinaan neuvoi ko. kaupan ja sen parkkihallin meille, alunperin oli viety autoa milloin minnekin lähistölle. Parkkitilaa on. Kauppa itsessään on iso, mutta tavaraa on paljon ja asiakkaita myös. Välillä on oltu kuin Suomi-seuran kokouksessa. Tunnelma on hiukan sekalainen, ja kassoille on jonoa. Parasta on valikoman tuoreus, paitsi carpacciota, tuorepastaa, parman kinkkua, mortadellaa, parmesania, salaattia, paprikoita jne. ostimme tiskiltä mustekalasalaattia ja kotona suorastaan yllätyimme tuotteen tuoreudesta. Menekki on luultavasti niin iso, ettei mikään seiso tiskissä pitkään. Salaattikerä 40 senttiä (vähintään 2 suomalaisen ruukkusalaatin kokoinen, okei, pitää huuhtoa, mutta näytti kyllä tuoreelta ja puhtaalta).Pusseissa myydään myös erilaisia kuivia keitettäviä risottoja, joita kerran ostimme ja oli hyvää. Nyt ostimme 6 pussia koska ovat kuivatuotteita ja säilyvät kesäksi mökkiruoaksikin. Emme ostoksilla ollessamme välttämättä vertaa niinkään hintoja, mutta ilahdumme maukkaista tuoreista tuotteista. Niitä sieltä löytyy. Erillinen lihatiski, sitten kinkut ja makkarat (ja valkoista laardia, televisiossa oli kerran ohjelma, kuinka sitä jossain päin kypsytetään marmorialtaissa, mutta ei olla rohjettu ostaa, kun ei enempää tiedetä). Yksi rouva meidän edellä osti 10 siivua mortadellaa, ja me matkittiin perässä, 5 siivua. Hyvää on. Sitten juustot, alkupalat, pastat jne, loistavaa. Kaiken kiireen keskellä henkilökunta on ystävällistä, kaikilla kielillä pärjää. Entäs ne viinit? Muistettiin Valpolicella, ja hyllyjä täydentävä mies näytti meille, mistä löytyy. Oli tarjouksessa olevaa (3.99) ja vähän kalliimpaa, otettiin sekä että. Viinit ovat todella halpoja, mutta ei olla maisteltu ja vertailtu niin, että voitaisiin olla tietävinämmme asiasta jotakin. En muista pois kaataneemme yhtään, mutta toisaalta en olisi yllättynyt, vaikka niin kävisikin, halvimmat lienee 1,99 pullo.
Niin se paluumatka? Ei, kukaan ei todellakaan meitä pysäyttänyt eikä passeja kysellyt, mutta ajoreitti rajalla oli mielestämme hiukan kavennettu ja ohjattu vain yhtä kaistaa pitkin. Hiljentää piti, ja pälyilimme, josko joku kiinnostuisi suomalaisesta autosta ja eläkeläispariskunnasta. No, ei todellakaan, onneksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti