Viime kevään kotimatka kypsytti meidät hankkiutumaan tänä syksynä lentoteitse Nizzaan. Ainakin siirtyminen käy nopeammin, jos ei muuta hyötyä. Hankimme liput hyvin aikaisin, lentojahan on sittemmin ollut tarjolla runsaasti. Toinen meistä sai Finnair-pisteensä käytettyä lippuun, toisella ei pisteitä ollut. Siinä sitten sähläsimme niin varausten kun istuinpaikkojenkin suhteen, ja toinen vielä sijoitettiin yllättäen ja pyytämättä toiseen paikkaan, joten päädyimme eri riveille. No, 51 yhteisen vuoden jälkeen ehkä pystymme sopeutumaan, toinen oli rivillä 15 ja toinen toisella puolella rivillä 13 keskipaikalla. Olimme kuitenkin pukeutuneet yhtenäisesti sävy-sävyyn sinikeltaisiin asusteisiin yhteenkuuluvaisuuden vahvistamiseksi. Siinä sitten tuijotin 3,5 tuntia edessä heiluvaa verhoa ja välillä näin vilahduksia bisnesluokan tarjoilusta. Bisnes-matkustajia oli 12 riviä ja me muut istuttiin ahtaasti koneen takaosassa. Tarkkakorvaisimmat saattoivat kuulla vierasta kieltä.
Vuokra-auto otettiin kentältä, ja yllättävän vaikea oli pimeässä suunnistaa kentältä talolle, vaikka reitti kuulunee tutuimpiin heti 3-tien Hki-Tre välin jälkeen. Kipan mielestä auto oli ihan liian suuri, ja herätti epäilyksiä, Henkka väitti sen olevan juuri sellainen kun piti, ja aamulla totuuden paljastuvan. No, olipa kerrankin oikeassa, yön aikana auto oli kutistunut normaalimittoihin.
Talvitalomme odotti meitä ja toivotti lämpimästi tervetulleeksi. Nyt asetutaan aloillemme ja odotetaan ensimmäisiä vieraita viettämään pitkää viikonloppua. Katsellaan sitten sen jälkeen muita aktiviteetteja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti