maanantai 30. syyskuuta 2013

Koneet ja laitteet



Heti ensimmäisessä hotellissa totesimme, että uudesta läppäristämme puuttui joku ohjelma, joka päästäisi WiFi:n. Saimme tunnusluvut ja salasanat mutta kone vain ilmoitti tarvitsevansa netistä jonkun palikan päästääkseen nettiin.  Kipa taisteli tunnin ja luovutti, eikä blogia ole kirjoitettu ollenkaan matkalla, vaan nyt täällä Nizzassa. Kyllä nää koneet on yksiä kehveleitä. Ennen oli kaikki tarpeellinen koneessa. Nyt ne on haalittava netistä kummallisten tunnuslukujen kanssa ennenkuin pääsee edes aloittamaan.

Toinen pirulainen on mun Nokialaisen navi, joka etsii yhteyttä avaruuden kaveriinsa eikä tunnu löytävän. Joskus kestää puoli tuntia joskus vähemmän. Käytä siinä sitten navia. Vastapainoksi se tosin ohjaa vaikka pihan poikki (miehen ja kahden koiran ilmeet olivat näkemisen arvoisia) ja eikä turhaan reagoi, vaikka tie päättyy veteen. Lossi oli tulossa vastarannalta. Pitääköhän vaihtaa konetta nyt kun Nokian kännykät ei ole enää Nokian.

Eräässä saksalaisessa hotellissa ihmettelimme kotvan, mistä saksalaiset kotioloissaan ottavat juomavetensä. Epäilimme jopa päässeemme  iskulauseen Connecting Pipes alkuperän lähteille.  



Pöntön päällä lukee Kein trinkwasser, jonka tarkkanäköisimmät näkevät ja saksan kielen taitoja ei liiemmin tarvita. Toisaalla hotellissa oli tiedote, missä ilmoittivat käyttävänsä ekologisesti huuhteluvetenä kaivovettä eivätkä vesijohtovettä.

Tänne toiseen kotiimme ei tietenkään pääse ilman avaimia, jotka ovat huoneiston sisäpuolella ja huoneiston kunnosta huolehtiva suomalaisrouva päästää meidät sovitun mukaisesti sisään. Nyt oli kuitenkin sotkettu meidän saapumispäivämme lauantain sijasta seuraavaksi keskiviikoksi ja me sitten tulimme vasta sunnuntaina, joten soppa oli valmis. Avainkeiju oli koko sunnuntain jossain maalla ja meidän olisi pitänyt yöpyä vielä yksi yö matkalla. Koti-ikävä kuitenkin vaivasi ja  niinpä minä soitin vuokraemännälle, joka oli juuri menossa uimaan, mutta lupasi odottaa, kun menisimme hakemaan hänen avaimensa. Myöhässä oltiin,  kun ei osattu kääntyä oikeasta käänteestä ja ajeltiin moottoritietä edestakaisin. Mutta niinhän me aina teemme, kuten kyydissä olleet hyvin tietävät. Päästiin sitä sitten sunnuntai-illaksi kotiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti